Olen käyttänyt pari vuotta aktiivisuusranneketta (Fitbit Charge HR ja Charge 2). Molemmista on hihnaosa hajonnut liitoksistaan aiemmin kuin itse laite. Nyt tässä jälkimäisesä Charge 2 versiossa on houkuttelevasti rungossa kaksi milliä leveät rakoset mihin vaihtorannekkeen voisi kiinnittää. Kaksi milliä taas on 3d-tulostuksen mukavuusalueella, sellaisen tartunnan tulostaminen jäykäksi olisi helppoa, tuumin katsoessani Fitbitin paljastunutta metallirunkoa hihnan pään kohdalta.
Tässä tapauksessa mukavaa oli vielä, että projekti valmistui odotettua nopeammin ja ennakoitua yksinkertaisempana. Sopivat mitat sai alkuperäisestä rannekkesta. Lisämutkiakaan ei tarvittu hihnan taipuisuutta parantamaan, kun hihna tulostui alkuperäistä ohuempana (noin 2mm) tasapaksuisena nauhana.
Olin varustautunut tulostamaan viimeisen version nailonfilamentista tai jopa valamaan silikonista, ja tulostamaan versoita kolme tai enemmän. Oikaisin toisen PLA-version jälkeen dremelöimällä rannekkeen tarkemman sovituksen runkoon sen sijaan että olisin säätänyt mallia. Päivä meni, mutta valmista tuli. En muista tuliko mitään muuta tehtyä.
Kannattiko, jos valmiin tehdasvalmisteisen silikonisen huomattavasti viimeistellymmän rannekkeen voi tilata parilla eurolla AliExpressistä? Onneksi en tarkistanut ennen projektiin ryhtymistä.
Nyt ei kuitenkaan harmita, koska tästä tuli myös opittua jotakin. Yllättäen toisena versiona tulostettu hihna PLA:sta on kestänyt päivittäistä irrottelua ja kiinnittelyä jo kohta kuukauden. PLA ei myöskään ole raapinut rannetta naarmuille vastoin odotuksia. Eivätkä hiomalla ohennetut tartuntaevät ja niiden kolot ole vaatineet tarkempaa sistimistä. Lisäbonuksena itse tulostetun rannekkeen saa vieläpä irrotettua ja kiinnitettyä yhdellä kädellä. Ainakaan sitä ominaisuutta ei alkuperäisrannekkeessa ollut.
Share on Twitter Share on Facebook
Comments
There are currently no comments
New Comment